Ajankohtaista taloudesta

Pari päivää sitten presidentti Niinistö kommentoi Iltasanomille yritysjohtajien ansioista, että ”vaatimaton kehitys ei ole heijastunut johdon palkitsemiseen”. Presidentti kommentoi sen jälkeen, kun julkisuudessa oli kerrottu pörssiyhtiöiden ylijohdolleen jälleen vuonna 2016 maksamista käsittämättömät korkeista palkoista ja palkkioista. Tätä Niinistö syystä ihmettelee. Muistamme, mutta aivan liian vähälle huomiolle aikanaan jäi, kun kohta kautensa alussa 2013 presidentti Niinistö, varhemmin myös ansioitunut valtionvaraiministeri, ehdotti ja sai hyväksynnän oman presidentinpalkkionsa alentamiseksi noin 20%’lla. Tämän piti olla tärkeä signaali kaikille talouden toimijoille, signaali tarpeesta alentaa kaikkia kustannuksia Suomessa. Niinistö, kuten jokainen talouden kehitystä seuraava risikansalainenkin oli huomannut, kuinka palkat yksityisellä sektorilla, mutta etenkin julkisella puolella olivat monta vuotta nousseet liikaa, kuinka teollisuuden ulkoinen kilpailukyky rapautui seurauksenaan kasvava työttömyys ja kuinka lisääntyvästi 5…7Mrd€/a syömävelalla rahoitetusta julkisesta sektorista oli tullut aivan liian kallis suhteessa muuhun talouteen. Valitettavasti Niinistön signaalia 4v sitten juuri kukaan ei huomannut, se vaiettiin kuoliaaksi ja kustannukset jatkoivat kasvuaan. Vasta Sipilän 2015 aloittanut kabinetti oli ensimmäinen 10 vuoteen, joka jotain yritti talouden kurssin muuttamikseksi.. Ay-liikkeen hallitsemassa Suomessa se kuitenkin oli vaikeaa. Melkein kahden vuoden väännön tuloksena syntyi vaatimaton kiky-sopimus, minimaalisen pieni, kovin hitaasti vaikuttava askel, mutta onneksi oikeaan suuntaan. Nyt talouden suunta on hitaasti kääntymässä, mutta vain pieneltä osin se on kiky’n ansiosta. Kustannuskuria, käytännössä palkkojen nollalinjaa, erityisesti julksten palkkojen nollalinjaa tulisi jatkaa vielä monta vuotta, jotta ulkoinen kilpailukyky palaa ja velkaantuminen saadaan pysähtymään. Näin ollen tilanteeseen hyvin huonosti sopii pörssiyhtiöiden (UPM, Metsä-Group, Sampo etc) ylijohdon vuoden 2016 käsittämättömät 4…5M€ vuositulot koostuen palkasta, tulospalkkioista, bonuksista, sitouttamispalkkioista etc ja, jotka edellisvuodesta ovat jälleen kasvaneet 5…10%.. Ylijohdon yletön palkitseminen antaa huonoa esimerkkiä aikana, jolloin kaikkia kustannuksia edelleen tulisi vielä monta vuotta säästää. Ja säästää varsinkin julkisia menoja ja laihduttaa liikaa lihonutta julkista sektoria, jotta velkaantuminen joskus voisi loppua. Hyvää näissä miljoonapalkoissa on ainoastaan se, että valtio saa verotulosja. Mitä Finnairin ylijohdon lisäeläkkeeseen tulee, yhden yhtiön nostaminen tikun nokkaan on kohtuutonta samaan aikaan, kun kaikissa muisssa valtionyhtiöissä palkitseminen on jatkunut entiseen malliin. Finnairia on pitkällä aikavälillä ja viime vuosina johdettu hyvin ja onneksi tuloksena kansallinen lentoyhtiö on hyvässä kunnossa.

Jätä kommentti

css.php